Avainlippu ja Hyvää Suomesta -merkki menevät helposti sekaisin kaupan hyllyllä. Molemmat kertovat tuotteen kotimaisuudesta, mutta eri näkökulmasta: toinen koskee raaka-aineiden alkuperää, toinen työn ja valmistuksen kotimaisuutta. Tässä artikkelissa avaamme, mitä merkit oikeasti tarkoittavat ja miten erotat ne toisistaan – jotta voit tehdä tietoisempia valintoja niin omassa kuin koirasi ruokakaapissa.
Hyvää Suomesta -merkki kertoo raaka-aineen alkuperästä
Hyvää Suomesta -merkki – tunnistettavasti joutsenenmuotoinen sininen Suomen lippu – on elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkkiä myöntää Ruokatieto Yhdistys ry, ja sen tarkoituksena on auttaa kuluttajaa tunnistamaan kotimaisesta raaka-aineesta valmistetut elintarvikkeet.
Merkin myöntämisen kriteerit riippuvat tuotteen tyypistä:
- Yhden raaka-aineen tuotteissa – kuten lihassa, kalassa, kananmunissa ja maidossa – raaka-aineen on oltava 100-prosenttisesti suomalainen.
- Sekoitetuotteissa vähintään 75 % raaka-aineista on oltava suomalaisia. Lisäksi kaiken liha-, kala-, kananmuna- ja maitoraaka-aineen on oltava 100-prosenttisesti kotimaista, ja tuote on valmistettava Suomessa.
Hyvää Suomesta -merkki on siis tae siitä, että ruoka on aidosti kasvatettu, kalastettu tai tuotettu Suomessa – ei vain pakattu täällä.
Avainlippu kertoo Suomessa tehdystä työstä
Avainlippu on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki. Sen voi saada tuotteelle tai palvelulle, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Toisin kuin Hyvää Suomesta -merkki, Avainlippu kattaa kaikki tuotteet ja palvelut – ei vain elintarvikkeita.
Avainlipun keskeiset kriteerit:
- Tuotteen kotimaisuusaste vähintään 50 %, laskettuna tuotteen omakustannusarvosta (raaka-aineet, työ, pakkaus, muut kulut).
- Tavoitteena on, että kotimaisuusaste on yli 80 %.
- Yrityksen on oltava rekisteröity Suomeen ja sen päätöksenteon Suomessa.
Avainlippu ei siis edellytä, että kaikki raaka-aineet ovat suomalaisia. Olennaisinta on, että työ tehdään Suomessa ja arvonlisä syntyy täällä.
Mikä on merkkien tärkein ero?
Yhdellä lauseella sanottuna:
- Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että raaka-aine on suomalaista.
- Avainlippu kertoo, että tuote on tehty Suomessa.
Toisin sanoen ulkomaisesta raaka-aineesta Suomessa valmistettu tuote voi saada Avainlipun, mutta ei Hyvää Suomesta -merkkiä. Kotimaisesta raaka-aineesta tehty elintarvike voi puolestaan kantaa molempia merkkejä.
Voiko tuotteessa olla molemmat merkit?
Kyllä, ja monesti onkin. Kun elintarvike on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista, se voi täyttää sekä Avainlipun että Hyvää Suomesta -merkin kriteerit. Molemmat merkit yhdessä kertovat kuluttajalle kokonaisvaltaisesta kotimaisuudesta: raaka-aine, työ ja arvonlisä ovat kaikki peräisin Suomesta.
Miksi kotimaisuusmerkkejä kannattaa seurata?
Kotimaiseksi merkityn tuotteen valitseminen on enemmän kuin imagoasia. Sillä on konkreettisia vaikutuksia:
- Tuet suomalaista työtä ja paikallistaloutta.
- Lyhyemmät kuljetusmatkat pienentävät hiilijalanjälkeä.
- Suomalainen tuotanto kuuluu tiukan elintarvike- ja ympäristölainsäädännön piiriin.
- Saat tuotteen, jonka alkuperä on läpinäkyvä ja jäljitettävissä.
Erityisesti elintarvikkeiden ja lemmikkien ruokien kohdalla raaka-aineen alkuperällä on iso merkitys laatuun – siksi Hyvää Suomesta -merkki on hyvä lisätae kotimaisuudesta.
Kotimaisuus Stella Naturan tuotteissa
Stella Naturan Luonnon Kala -koiranherkut valmistetaan suomalaisten järvien hoitokalastuksen saaliskaloista – pääosin särjestä, lahnasta ja ruutanasta. Koko ketju kalan pyynnistä jalostukseen ja pakkaamiseen tapahtuu Suomessa, ja raaka-aine on 100-prosenttisesti kotimaista.
Tuotteemme edustavat siis sitä, mihin sekä Hyvää Suomesta -merkki että Avainlippu pyrkivät: suomalaista raaka-ainetta ja suomalaista työtä samassa paketissa. Samalla tuet järviemme hyvinvointia, sillä hoitokalastus auttaa pitämään vesistöt rehevöitymistä vastaan.
Tee tietoinen valinta seuraavalla kauppareissulla
Ensi kerralla kun katsot pakkausta, vilkaise sen merkkejä: Hyvää Suomesta kertoo raaka-aineesta, Avainlippu valmistuksesta. Yhdessä ne ovat vahva tae siitä, että ostat aidosti kotimaista.
